Milloin hammaslääkäriin
Usein pitää paikkaansa se, että jos miettii pitäisikö jotain tehdä, se kannattaa tehdä. Meillä käy päivittäin potilaita joilla ei ole mitään hoidontarvetta. Se ei haittaa koska se tarkoittaa sitä, että ihminen huolehtii hyvin suunsa terveydestä. Kivut, lohkeamat, limakalvokivut ja muut ongelmat kannattaa käydä näyttämässä hammaslääkärille. Usein myös suuhygienistit osaavat auttaa, esim. lohjenneiden hampaiden kanssa tai irronneen retentiokaaren kanssa. Jos suuhygienisti ei pysty auttamaan, hän ohjaa hammaslääkärille. Hammashoitajat, hammaslääkärit ja suuhygienistit tekevät ammatillista yhteistyötä potilaan hyväksi. Suuhygienisti voi pitää itsenäistä vastaanottoa jossa hän voi jo alustavasti kartoittaa hoidontarpeen ja ohjata tarvittaessa eteenpäin hammaslääkärille.
Vuosittaiset hammastarkastukset ovat tärkeitä. Vaikka suussa ei tunnu että siellä olisi esim. reikiä tai limakavo-ongelmia, on tärkeää että hammashoidon ammattilainen tarkistaa tilanteen. Silloin pienet ongelmat saadaan heti kuriin eikä niistä kehity isoja, esim. paikattava reikä menisi juurihoitoon. Isot ongelmat tulevat usein kalliiksi, on siis halvempaa käydä hammaslääkärissä kun ongelmat ovat vielä pieniä.
Kun ikenistä vuotaa verta, se tarkoittaa sitä, että ien on tulehtunut. Tulehduksen aiheuttaa useimmiten hampaan ienrajaan jätetty plakki. Se valkoinen sitkeä massa, eli plakki on elävää ja kuhisevaa bakteerimassaa joka aiheuttaa reikiä, ientulehdusta ja hampaiden irtoamista.
Plakki kovettuu syljen vaikutuksesta hammaskiveksi jota ei enää itse saa pois. Hammaskivi "kiipeää" hampaan juurta pitkin ikenen alle ja katkaisee hammasta kiinnittävät "kuminauhat" irti leukaluusta. Kun ne ovat irti, hammas alkaa heilumaan. Silloin ei oikein ole enää mitään tehtävissä, hammas ei enää kiinnity leukaluuluhun. Hampaan kuuluu luonnollisesti hiukan liikkua, jos se ei liikkuisi, se halkeaisi kun syö. Hammas hieman joustaa, siitä ei kannata huolestua.
Käy siis säännöllisesti hammastarkastuksessa jossa tutkitaan hampaiden lisäksi ikenet ja suun limakalvot. Jos hammaslääkäri ei tutki limakalvoja, pyydä että hän tekee sen. Myös röntgenkuvat ovat tärkeitä. Hampaiden välipintoihin on usein vaikea nähdä tarkasti jolloin röntgenkuvat ovat tärkeitä. Myöskään paikkojen alle ei voi nähdä ilman röntgenkuvaa. Röntgenkuvat ovat siis tärkeitä diagnostisia kuvia hampaiden terveydestä.
Jos mietit "milloin hammaslääkäriin", varaa aika. Harjaa hampaat huolella fluorihammastahnalla. Käytä hammastikkua tai hammaslankainta. Kun olet pessyt hampaat, kokeile kielellä että ne ovat liukkaat, silloin ne ovat puhtaat. Katso suuhun, onko puhdasta, onko ientulehdusta ja pitäisikö jostain kohdasta harjata tai käyttää hammastikkua tai lankainta vielä huolellisemmin.
Älä napostele. Syö korkeintaan 5 - 6 kertaa päivässä jolloin sylki vielä pystyy kovettamaan liuenneen hammaskiilteen kovaksi. Napostelut aiheuttavat jatkuvan happohyökkäyksen jota hampaan pinta ei kestä ja syntyy reikiä. Juo limut ja energiajuomat aterioiden kanssa. Juomien pH on noin 2,5 jolloin se vastaa akkuhappoa. Suun normaali pH on noin 6 - 7 ja pienemmät arvot liuottavat hampaan pintaa aiheuttaen vihlomista, hampaiden kulumista ja reikiintymistä. Helppoa!